VIIRU 26.6.2002
Kotikissamme Viiru on kesällä 6 vuotta täyttävä kastraattinaaras.
Viiru tuli perheemme jäseneksi kesällä 2002, isämme oltua heinätöisssä eräällä maatilalla. Isäntä tiesi perheemme "kissainnostuksen" ja kehotti isäämme käymään tallissa katsomassa mitä sieltä löytyy. Voisi kai sanoa, että se oli rakkautta ensi silmäyksellä (ainakin yksipuolista sellaista). Isämme tultua kotiin hän alkoi puhumaan äitiämme pyörryksiin. Perheen nuorisoa ei kauaa tarvinnut taivutella. Lopputulos oli, että muutaman viikon kuluttua kotiimme saapui pieni harmaa pallero.
Viiru on luonteeltaan arka ja varautunut, eikä erityisemmin viihdy sylissä. Kuitenkin aamuisin neitimme tepastelee ruokapöydällä kehräten ja puskien, aamupalan toivossa.
Viirun lempipuuhiin kuuluu nukkuminen jossain piilossa sekä syöminen. Neitimme harrastaa myös ruoan kerjäämistä isäntäväen syödessä. Viiru tulee ruokapöydän viereen lattialle esittelelmään tyhjää vatsaansa, tämä ei kuitenkaan ole kovin tehokasta Viirun pitkän turkin tuuheuden vuoksi.
Suurinta herkkua Viirulla on maksamakkara ja "perunaruoka". Muuten kaikki ruoka tekee kauppansa. Illalla pitää vielä vakoilla Valtsua ja Nallea, jos nämä vaikka sattuisivat jättämään Viirullekin vähän iltapalaa.
Parhaimpia nukkumapaikkoja on joko vaatekaappi tai sängyn alunen.